Riitelemällä fiksummaksi? Näin tuet lapsesi empatiakykyä ja tunnetaitoja

Lasten riidat – miten sopiminen kehittää empatiaa ja tunnetaitoja?

Lapset riitelevät – se on fakta, josta jokainen vanhempi on saanut osansa. Olipa kyseessä viimeinen mehupilli, lempilelun omistajuus tai kenen vuoro on painaa hissin nappia, ristiriitoja syntyy jatkuvasti. Mutta vaikka riidat voivat tuntua rasittavilta, ne ovat myös oppimisen paikkoja. Juuri näissä hetkissä lapsi harjoittelee tärkeitä tunnetaitoja, kuten empatiaa, kuuntelemista ja ristiriitojen ratkaisemista.  

Miksi riitojen selvittäminen on tärkeää?  

Jokainen riita on tilaisuus opettaa lapselle, miten tunteita voi ilmaista rakentavasti ja miten toisten näkökulmaa voi ymmärtää. Kun lapsi oppii, että riidat voi selvittää ilman huutoa tai nyrkkejä, hänelle kehittyy paremmat eväät myös aikuiselämän ihmissuhteisiin. Empatiataidot ja kyky neuvotella auttavat häntä koulussa, työelämässä ja myöhemmin perheen perustamisessa.  

Vanhempana voit olla tärkeä esimerkki siitä, että riitoja ei tarvitse pelätä – ne ovat osa elämää, ja niistä voi oppia. Sen sijaan, että pyritään vain sammuttamaan tulipaloja, voi olla fiksumpaa valmistautua niihin etukäteen.  

Ennakoiva riitojen hallinta – satujen ja tunnekorttien voima  

Kukaan ei halua joutua ratkaisemaan suurta kriisiä siinä vaiheessa, kun molemmat lapset huutavat kurkku suorana ja yksi on jo heittänyt sukan päähänsä turhautumisesta. Siksi riitoihin voi valmistautua etukäteen.  

- Satujen ja tarinoiden kautta voi käsitellä tunteita ja ristiriitoja etukäteen. Kun lapsi kuulee tarinan hahmosta, joka ratkaisee riidan reilusti, hän oppii tunnistamaan, miltä eri tilanteet voivat tuntua ja miten niihin voi reagoida.  
-Tunnekortit ovat loistava apuväline,  kun halutaan auttaa lasta tunnistamaan ja sanoittamaan omia tunteitaan. Kuvia katsellessa voi yhdessä pohtia, miltä erilaiset tunnetilat näyttävät ja tuntuvat – ja mitkä keinot auttavat rauhoittumaan.  

Miten auttaa lasta riitatilanteessa?  

Kun riita on jo käynnissä, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja näyttää lapsille, että tilanne on hallinnassa. Tässä muutama vinkki:  

1. Kannusta lasta hakemaan apua. Jos tilanne kärjistyy, on hyvä opettaa lapselle, että aikuinen voi auttaa selvittämään tilanteen reilusti.  
2. Harjoitelkaa kuuntelemista ja vuorottelua. Kaikilla osapuolilla pitää olla mahdollisuus kertoa oma näkökulmansa ilman, että heitä keskeytetään.  
3. Tee rehellisyydestä turvallista. Lapsen on tärkeää tietää, että totuuden kertomisesta ei rangaista ankarasti. Suuttumisen sijaan aikuinen voi auttaa lasta ymmärtämään tekojensa seuraukset.  
4. Anna aikaa rauhoittua. Jos tunteet käyvät liian kuumina, riidan selvittämistä voi lykätä hetken, jotta lapsi pystyy paremmin käsittelemään tilannetta.  

Vanhemman rooli – rauhallinen läsnäolo ratkaisee  

Lapsi oppii parhaiten esimerkin kautta. Jos riitatilanteissa aikuinen pysyy rauhallisena, kuuntelee ja auttaa osapuolia löytämään reilun ratkaisun, lapsi oppii, että konflikteja ei tarvitse pelätä. Tärkeintä on, että jokainen tulee kuulluksi ja ymmärtää, miten tilanteesta voidaan päästä eteenpäin.  

Riitojen selvittäminen ei ole vain "pakollinen paha" – se on arvokas taito, jota lapset tulevat tarvitsemaan koko elämänsä ajan. Joten seuraavan kerran, kun kaksi pientä tahtoihmistä kamppailee viimeisestä keksistä, muista: tämä on harjoittelua tulevaisuuden neuvottelutaidoille. Ja joskus pieni huumori voi auttaa – vaikka vanhemman onkin hyvä pitää pokka, kun toinen lapsi esittää puolustuspuheenvuoronsa siitä, miksi hänellä on luonnollinen oikeus hallita kaikkia leluja juuri tänään.