Positiivisen toiminnanohjauksen voima

Lapsen kasvattaminen on täynnä ilonhetkiä mutta myös haasteita. Yksi tehokas tapa ruokkia hyvää on positiivinen toiminnanohjaus. Sen ydinajatus on keskittyä hyvän käytöksen kannustamiseen sen sijaan, että keskityttäisiin virheisiin tai rangaistuksiin. Tässä blogissa tarkastelemme positiivisen toiminnanohjauksen merkitystä ja sen tarjoamia hyötyjä lapsille sekä vanhemmille.

1. Parantaa itsetuntoa

Positiivinen toiminnanohjaus auttaa lasta tuntemaan itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi. Kehumalla ja kannustamalla lapsi oppii tuntemaan, että hänen tekonsa ovat merkityksellisiä ja että hän pystyy saavuttamaan positiivisia tuloksia omilla toimillaan.

2. Rakentaa luottamusta

Positiivinen toiminnanohjaus luo vahvan perustan luottamukselle lapsen ja kasvattajan välillä. Silloin, kun lapsi toimii ei toivotulla tavalla, on parempi pysähtyä hetkeksi mieluummin kuin ryhtyä torumaan tai tekemään asioita "oikein" lapsen puolesta. Aikuisen olisi hyvä pysähtyä miettimään ja vaikka kysyä lapselta tarvittaessa, mikä lapsen toiminnan pyrkimys on ollut? Lasta tulisi kuunnella ja sen jälkeen opastaa, kuinka tulisi toimia seuraavalla kerralla. Näin vanhempi oppii tuntemaan lastaan paremmin sekä pystyy ennakoimaan tilanteita tulevaisuudessa. Myös lapsi oppii ymmärtämään mitä häneltä toivotaan ja pystyy tekemään parempia ratkaisuja tulevaisuudessa. Hyvä puheyhteys luo turvallisen ympäristön oppimiselle ja kasvulle.

3. Vahvistaa hyviä tapoja

Sen sijaan, että keskitytään ei toivottuun käytökseen, positiivinen toiminnanohjaus keskittyy vahvistamaan hyviä tapoja ja käytöstä. Tyypillinen tilanne, joka voi syntyä esimerkiksi kaupassa on, että lapsi tahtoo jotain mitä hän ei saa. Sen sijaan, että aikuinen kertoo mitä kaikkea kaupasta ei saa ottaa kannattaa lapsi osallistaa shoppailuun kertomalla tälle mitä saa ottaa. Kiukuttelijasta muuttuukin apulainen ja kaikille tulee parempi mieli. Sama logiikka pätee kaikissa muissakin tilanteissa, joissa lapsi turhautuu. Usein kyse voi olla siitä, ettei lapsi ehkä ymmärrä miksi siellä ollaan tai kuinka kauan paikassa ollaan? Lapset rakastavat ennakoimista ja sen vuoksi aikuisen kannattaakin kertoa lapselle edellä mainitut asiat esimerkiksi ennen kauppaan menoa.

Esimerkiksi kaupassa käyntiä voi sujuvoittaa näin:

• Kysy lapsilta, mitä he haluaisivat syödä ja tehkää ostoslista.
• Kannusta lapsia etsimään kaupasta ostoslistan tavaroita.
• Kehu onnistumisesta - älä hermostu tai suutu epäonnistumisesta.
• Hyvästä apuruudesta voi luvata palkinnoksi vaikka paketin purkkaa. Mahdolinen palkkio voi olla järkevää ja motivoivaa sopia etukäteen.

4. Positiiviset mallit ja esimerkit

Lapsi oppii parhaiten nähdessään, miltä odotettu käytös näyttää käytännössä. Aikuisen on tärkeää kiinnittää huomiota, kuinka puhuu toisille aikuisille ja muistaa pyytää anteeksi, jos pahoittaa toisen mielen. On äärimmäisen tärkeää myös kiinnittää huomiota, kuinka kohtaa lapsia. Mallioppimalla aikuisen hyvästä käytöksestä lapsi oppii arvostamaan muita ihmisiä.

5. Auttaa toimimaan ryhmässä

Kun lasta on kasvatetaan puhumalla hänelle positiivisesti, oppii myös hän puhumaan kauniisti muille. Lapsi oppii toimimaan huutamatta tai käyttämättä väkivaltaa, näin hänestä kasvaa se kiva kaveri. Kivan kaverin kanssa on mukavaa leikkiä ja toimia yhdessä. 

6. Vähentää stressiä

Jatkuva negatiivinen palautteen saaminen aiheuttaa stressiä myös lapsille. Positiivinen toiminnanohjaus luo positiivisen ja kannustavan ympäristön, jossa uskaltaa kokeilla ja yrittää tehdä parhaansa. Pelote huutamisesta tai aikuisen negatiivisesta reaktiosta ei ruoki luovuutta eikä kannusta yrittämään. Kannustava ympäristö edistää positiivista tunnetta omasta itsestä ja rohkaisee yrittämään sekä mokaamaan. Virheistä oppii ja virheistä pääsee yli. Ne ovat osa normaalia elämää. 

Yhteenveto

Positiivinen toiminnanohjaus on voimakas työkalu lapsen kasvatuksessa. Se vahvistaa myönteistä käytöstä, luo vahvan perustan luottamukselle ja auttaa lasta kehittämään itsensä arvostusta. Vanhemmat ja kasvattajat voivat käyttää positiivista toiminnanohjausta rakentaakseen vahvoja ja positiivisia suhteita lapsiin, antaen heille parhaan mahdollisen perustan menestykselle elämässään.

 

Lue myös

Miksi tunnetaitoja tarvitaan kasvatuksessa?